toisten läheisyydestä, ihan vähän
pikkusiukku kirjoitti siitä, miten oma koti voi tuntua tyhjältä ja yksinäiseltä vaikka se samalla tuntuu omalta. toisen olettaa ikään kuin olevan toisessa huoneessa, ihan kohta tässä.
joskus tietysti tarvitsisi jotain toista ihmistä. joskus kuitenkin tarvitsisi vaan sen tiedon siitä, että joku toinen ihminen elää ja hengittää samojen seinien sisällä.
muuta asiaa mulla ei oikeastaan ole parisuhteista sanoa, koska useimmiten oman hengitykseni kuunteleminen on mulle enemmän kuin tarpeeksi ja välillä sekin on ihan liikaa.
mutta yhden hyvin rakkaan ystävän kanssa harkittiin vakavasti yhteenmuuttamista. katsotaan nyt, saadaanko mitään aikaan. (tämän vuoden puolella ei ainakaan saada, kun kummallakin on liikaa hommaa. javan peruskurssi, olet ikuisesti kirottu.)
moisessa kimppa-asumisessa, otaksuimme, tärkeää on se, että molemmat voivat tarvittaessa ryömiä omaan huoneeseensa sängyn alle murjottamaan. ja että molemmat osaavat antaa toiselle sen tilan. jälkimmäinen saattaa olla vaikeammin toteutettavissa, kun kyseessä on kaksi pulua joille toisen hyvinvointi on varsin tärkeää.
oikeat sudenkuopat varmaan havaitsee vasta sitten käytännössä.
joskus tietysti tarvitsisi jotain toista ihmistä. joskus kuitenkin tarvitsisi vaan sen tiedon siitä, että joku toinen ihminen elää ja hengittää samojen seinien sisällä.
muuta asiaa mulla ei oikeastaan ole parisuhteista sanoa, koska useimmiten oman hengitykseni kuunteleminen on mulle enemmän kuin tarpeeksi ja välillä sekin on ihan liikaa.
mutta yhden hyvin rakkaan ystävän kanssa harkittiin vakavasti yhteenmuuttamista. katsotaan nyt, saadaanko mitään aikaan. (tämän vuoden puolella ei ainakaan saada, kun kummallakin on liikaa hommaa. javan peruskurssi, olet ikuisesti kirottu.)
moisessa kimppa-asumisessa, otaksuimme, tärkeää on se, että molemmat voivat tarvittaessa ryömiä omaan huoneeseensa sängyn alle murjottamaan. ja että molemmat osaavat antaa toiselle sen tilan. jälkimmäinen saattaa olla vaikeammin toteutettavissa, kun kyseessä on kaksi pulua joille toisen hyvinvointi on varsin tärkeää.
oikeat sudenkuopat varmaan havaitsee vasta sitten käytännössä.
3 puheenvuorot:
ystävän kanssa voi mielettömän antoisaa, sekä myös yhtä helvettiä paikoitellen.
on ihanaa kun se hyvä ystävä on aina siinä, illan päätteks ei meinaa aina malttaa odottaa että pääse kertomaan sen ja tän jutun sille kaverille. on ihanaa tulla kotiin joskus niin että siellä on ruoka odottamassa. aina on joku jolle jutella jos ahistaa. aina on joku kanssa katsoa sitä lempparisarjaa telkkarista ja nauraa räkättää yhdessä.
välillä on kamalaa kun se ystävä on aina siinä. se on joka päivä siellä kotona illan päätteeksi. se jättää sampoo-pullot auki tai tekee jotain muuta ärsyttävää. se tietää susta kaiken, mikään ei jää silleen omaks, kun toinen on siinä koko ajan näkemässä ja kuulemassa kaiken mahdollisen, eikä sitä koskaan pääse pakoon, jos haluaisi omaa rauhaa, vaikka se ois siellä omassa huoneessaan, tiedät sen kuitenkin olevan siellä.
ekan kämppiksen kanssa meni hankalaksi kaikki mahdollinen, hän halusi että kaikki maksetaan aina tasan puoliksi (hän maksoi kaiken ja minä aina hänelle) molemmilla oli omat ruoat, joista piti sitten toiselta kysyä että saanko lainata jos itseltä jotain puuttui, ja tappelu tuli jopa siitä, kumman vuoro on ostaa vessapaperia.
nykyisen kanssa ollaan oltu ystäviä jo niin kauan, että ehkä osataan varoa toistemme tiettyjä juttuja, eikä jakseta nipottaa kaikesta, silti, molempia ahdistaa välillä paljonkin. ruoat ja vessapaperit ja pesuaineet yms. ostetaan silleen, että kuka nyt sattuu käymään kaupassa, ostaa, aika vastavuoroisesti, ja se kyllä toimii hyvin ainakin meillä.
parempaa ystävää saa hakea, silti, en malta odottaa että pääsen omaan kotiin, omaan rauhaan, vaikka tiedän, että ikävä tulee.
suosittelen harkitsemaan tarkasti, tämä voi myös nimittäin tuhota ystävyyden, mulla ei onneksi näin ole käynyt, mutta ymmärrän kyllä myös miksi niin voi toisille käydä.
tarkasti sitä kyllä pitää harkita. ja asioista pitää varmaan puhua jo etukäteen ja niitä pitää vähän miettiä. vessapaperin ostamisesta tuskin tulisi riitaa. paitsi että kun kumpikin unohti. olemme todenneet olevamme toivottomuuskaksoset vähän samaan tapaan kuin jotkut pikkutyttöset ovat tekstiilikaksosia.
onhan siinä yksinasumisessa ehdottomasti puolensa - niinku nyt vaikka se, että saa olla rauhassa oma hirvittävä itsensä. kaikkea ei näe kukaan.
mutta onhan se välillä vähän rankkaakin. ikinä ei ole hyvä :)
mutta on tuota mietittykin.
hirveän monen kanssa en kykenisi tuollaiseen - voi olla, että tämä ystävä on ainoa.
kiitos kuitenkin kamalasti kommentista. on jotenkin todella hyvä, että joku pakottaa vähän ajattelemaan asiaa ennen kuin suin päin säntää johonkin, totuttuun tyyliinsä.
joo ja siis oikeesti voin sanoa että kuluneet 3 vuotta tämän ihmisen kanssa, jonka kanssa siis ollaan tunnettu semmonen 15v ja rapiat, on ollut kyllä ihanaa aikaa, ja loppujen lopuksi aika pienillä ongelmilla on päästy.
eli voin suositella yhteisasumista lämpimästi. välillä naurattaa kun ollaan kun kaks vaimoa. milloin sä tuut kotiin? no sit kun kerkiin, miten niin? no joo oisit voinut ilmottaa et sulla kestää, kun mä oon tehnyt sulle ruokaa ja nyt se jäähtyy... hehe
mut on tosiaankin hyvä miettiä etukäteen, ja se että molemmilla on omat huoneet, pelastaa ihan helvetisti, meillä on vaan kaksio, jonka olkkaria olen asustanut, ja se tuo kyllä joskus ongelmia.
mutta jos yhteen muutatte, niin hirveesti tsemppiä, on se aivan mahtavaa!
Lähetä kommentti
<< Home